Opetusministeriön haitallinen hanke: ylioppilastutkinto myös englanniksi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämä selvitysryhmä ehdottaa, että jatkossa suomalaisen ylioppilastutkinnon voisi suorittaa myös englanninkielisenä. Selvityksen ovat tehneet Harri Rinta-aho ja Kati Mikkola.

Opetusministeriö perustelee hanketta seuraavilla neljällä argumentilla (OPM:n tiedotteesta):

1) tukee hallituksen tavoitetta koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä
2) Suomi kansainvälistyy, tarve englanninkieliselle lukiokoulutukselle lisääntyy – englanninkielisen lukiokoulutuksen tarjoaminen lisää kansainvälisten osaajien hakeutumista Suomeen
3) englanninkielinen lukiokoulutus lisää suomalaisten nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia
4) suomalainen ylioppilastutkinto englanniksi voisi olla koulutusvientituote

Vastaväitteet OPM:n argumenteille, kohta kohdalta:

1) Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen tarkoittaa, että Suomeen voi tulla korkeakoulutasolle tutkimaan, opettamaan ja opiskelemaan, ja että suomalaiset tutkijat ja opiskelijat voivat menestyksekkäästi käydä ulkomailla vaihdossa tai työskentelemässä. Mikään näistä ei edellytä, että suomalaisten nuorten toisen asteen koulutuksen kielen olisi syytä olla englanti.

2) Suomeen pysyvästi muuttavat tarvitsevat ensisijaisesti yhden kotimaisen kielen taidon. Näiden perheiden lapsille englanninkielisen koulutuksen tarjoaminen on karhunpalvelus, joka tehokkaasti estää pitkän tähtäimen integraation suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomessa asuu noin 250 000 ulkomaan kansalaista. n. 135 000 eli yli puolet heistä tulee suuruusjärjestyksessä seuraavista maista: Viro, Venäjä, Irak, Kiina, Ruotsi, Thaimaa, Somalia, Afganistan, Vietnam ja Syyria.  Viron ja Venäjän kansalaisia meillä asuu 80 000 henkilöä. On syytä epäillä tarvitaanko näiltä kielialueilta tuleville nuorille englanninkielinen toisen asteen koulutus. Väliaikaisesti maahamme muuttavia varten on tarjolla sekä kansainvälisiä kouluja että englanninkieliseen IB-tutkintoon johtavaa koulutusta eri puolilla Suomea.

Tarve IB-linjoille muuten perusteltiin aikanaan samaisilla maahanmuuttajien ja kansainvälistymisen tarpeilla – kuitenkin tähän koulutukseen valitaan enimmäkseen suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita: noin 2/3 opiskelijoista on suomen- tai ruotsinkielisiä. Tämä herättää kysymyksen aidosta tarpeesta lisätä opiskelupaikkoja englanninkielisessä lukiota vastaavassa koulutuksessa maahanmuuttajaväestön tarpeisiin. Huomattavasti parempi menettely olisi muuttaa IB-lukioiden hakukriteereitä siten, että ensisijaisesti tarjottaisiin paikkoja ulkomaankielisille hakijoille. Tarvittaessa tätä koulutusta voidaan lisätä.

3) Suomalaisten nuorten kansainvälistymisellä tarkoitetaan ilmeisimmin, että he voivat kieli- ja kulttuuriosaamisensa puolesta lähteä opiskelemaan tai töihin ulkomaille. Vuonna 2015-2016 ulkomailla suoritti tutkintoa 8000 opiskelijaa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi noin viidennes korkeakouluopiskelijoista osallistuu opiskelijavaihtoon opintojensa aikana. Englannin tai muiden vieraiden kielten opetus nykymallisessa lukiossa mahdollistaa jo nyt nuorten mittavan kansainvälistymiskokemuksen. On myös huomattava, että kokonaan ulkomailla tutkintonsa suorittavista palaa kotimaahana vain reilu puolet kun tarkastellaan valmistumisen jälkeistä muutamaa vuotta. Siten on jopa kyseenalaista lähteä valtiovallan puolelta mittavasti lisäämään koko tutkinnon suorittamista ulkomailla. Lähde: Turun Sanomien artikkeli 16.4.2018

4) Jotta suomalainen ylioppilastutkinto englanniksi olisi koulutusvientituote, täytyisi ulkomailla tarjota suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta. Tämä ei liene realistista kuin jossain yksittäisessä tapauksessa – vientituoteperustelu on siis täysin marginaalinen. Suomalainen lukio kilpailemassa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla IB-tutkinnon ja amerikkalaisten etäkoulujen kanssa jää vääjäämättä pieneksi hankkeeksi, jota ei tule yhteiskunnan varoilla tukea.

Tärkeimmät vasta-argumentit hankkeelle ovat kuitenkin seuraavat:

1) Mikäli pieni kielialue luopuu omista kielistään koulutuksen kielinä, on olemassa suuri riski sille, että kieli jää ns. kotikieleksi, joka ei enää toimi työelämän, koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin kielenä, vaan kutistuu isoäitien kanssa kotona puhuttavaksi kieleksi ja vähitellen kuihtuu kokonaan pois.

2) Koulutus omalla äidinkielellä on tutkimusten mukaan tehokkain tapa oppia, saavuttaa erinomainen lukutaito ja sisäistää vaativia käsitteellisiä asioita. Mikäli koulutuksen kieli on jatkossa enenevästi englanti, häviämme kilpailukyvyssä, koska ne maat, joissa opetus on äidinkielellä, saavuttavat parhaat oppimistulokset.

3) Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjoaminen on rinnasteinen musiikkiluokille ja kielikylpyopetukselle: sinne pääsisivät ne akateemisesti suuntautuneiden perheiden nuoret, joilla jo valmiiksi on erinomainen englannin kielen taito. Näistä luokista tulee suosittuja parempia luokkia, joihin suuntautuvat myös parhaat opettajat. Äidinkielinen lukiokoulutus jäisi kakkosrooliin ja suomalaisen koululaitoksen nuorten lähtökohtia tasaava luonne muuttuu vääjäämättä.

Opetusministeriön aiheesta teettämä ensimmäinen selvitys ohittaa nämä argumentit lähes täysin – osittain siksi, että selvitysvaiheessa taustakeskustelut ja kirjalliset lausunnot on pyydetty lähes pelkästään sellaisilta tahoilta, jotka roolinsa puolesta edistävät englanninkielisen koulutuksen lisäämistä ja “kansainvälistymistä”.

Lakimuutokseen on pyydetty lausuntoja 27.4.2018 mennessä ja lausuntokierroksella myös hyvin perustellut eriävät näkemykset nousevat esiin mm. seuraavien lausunnonantajien taholta:

Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
Finlands svenska lärarförbund FSL
Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
Jyväskylän yliopisto
Suomen englanninopettajat ry
Kotimaisten kielten keskus
Suomi toisena kielenä -opettajat ry.
Suomalainen yhteiskoulu
Oulun yliopisto
Lapin aluehallintovirasto
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Suomen ruotsinopettajat ry
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Opetushallitus
Äidinkielen opettajain liitto

Myös osa sinänsä esitettyyn muutokseen myönteisesti suhtautuvista tahoista nostaa esiin ehdotuksen sisältämän uhan kotimaisia kieliä kohtaan – hyvä kiteytys mm. OAJ:llä:

“Pyrkimys ohjata kantaväestöä suorittamaan kaikki opintonsa englanniksi ei ole kansallisen kulttuurimme vaalimisen kannalta hyvä suuntaus.”