Hallituksen esitys englanninkielisestä YO-tutkinnosta ei vakuuta

hallituksen esitys eduskuntaan

Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Esitys sisältää ehdotuksen ylioppilastutkinnon suoritusmahdollisuudesta myös englanniksi sekä pyrkii kasvattamaan englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa Suomessa.

Hallituksen esityksen keskeinen perustelu hankkeelle on erittäin epälooginen. Kaksi keskeistä hankkeesta hyötyvää kohderyhmää olisivat ulkomailta väliaikaisesti Suomeen muuttavan “osaavan työvoiman” lukioikäiset nuoret sekä sellaiset paluumuuttajat, joilla on “heikot edellytykset menestyä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa”. Kuitenkin esitys lähtee siitä, että “Myös englanninkielisessä tutkinnossa tulisi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden koe kansallisessa kielessä.”

Puhutaan siis opiskelijoista, joilla on niin heikko kotimaisen kielen taito, että se merkittävästi haittaa heidän mahdollisuuksiaan kirjoittaa esimerkiksi englannin, ranskan, matematiikan ja fysiikan kokeet kotimaisella kielellä. Miten ihmeessä nämä opiskelijat sitten voisivat selvitä siitä itselleen ylivoimaisesti hankalimmasta kokeesta, äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta kansallisessa kielessä?

Vaikuttaa siltä, että tuo vaatimus suorittaa kansallisessa kielessä äidinkielen ja kirjallisuuden koe on liimattu esitykseen tyynnyttämään Opetusministeriölle aiemmassa vaiheessa annettuja lausuntoja, joista monet suhtautuivat kriittisesti siihen, että kotimaisesta tutkinnosta tehtäisiin kansainvälinen tutkintoversio – erityisesti kun kansainvälinen tutkinto on jo mahdollista tehdä IB-ohjelman puitteissa tai etäkouluna vaikkapa amerikkalaisen tai brittijärjestelmän mukaisesti.

Hallituksen esitys korostaa, että tämä ehdotus kansainvälistää lukiolaitoksemme – mitä ikinä se tarkoittaakaan – ja samaan aikaan tuskin tulee maksamaan juuri mitään, koska lukioille ei aseteta mitään uusia velvotteita englanninkielisen opetuksen järjestämiseksi. Siis lisääntyykö englanninkielinen opetus lukioissamme vai ei? Jos lisääntyy, miten se tapahtuisi kustannusneutraalisti? Jos lisääntyy, miten se voisi tapahtua ilman, että sillä on vaikutusta suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen opetuksen määrään?

Edelleen jää hyvin epäselväksi, mikä on tämän uudistuksen perimmäinen tavoite. Osaavan, Suomeen hetkeksi muuttavan työvoiman nuoriso käy koulunsa loppuun etäkouluna tai IB-lukiossa. Paluumuuttajaperheet varmasti enimmäkseen toivovat, että heidän jälkikasvunsa juurikin ponnistelisi lukiokoulutuksen myötä itselleen äidinkielen veroisen taidon yhdessä kansalliskielessämme. Muut pysyvästi Suomeen muuttavat eivät varmaan voisi integraatiomielessä lyhytnäköisempää lahjaa jälkikasvulleen antaa kuin sijoittaa heidät englanninkieliseen lukioon.

Ainoa uusi kohderyhmä, joka hallituksen esityksessä nostetaan esiin on IB-tutkinnon hylätysti suorittaneet. Samaan aikaan perusteluissa kerrotaan miten valtavan arvostettu suomalainen ylioppilastutkinto maailmalla on. Nytkö sitä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että ulkomaisen tutkinnon hylätysti suorittaneet saisivat edes jonkun tutkintotodistuksen ja siitä sitten jatko-opintoihin?

Hallituksen esitys väittää myös näin: “Myöskään ehdotetulla englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevalla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä […]”.  Jos lainsäätäjä kannustaa englanninkielisen lukio-opetuksen lisäämiseen, tulee se lisääntymään. Mikä silloin vähenee? Nuorisomme toisen asteen koulutus omalla äidinkielellä. Eikö se juuri ole kansalliskielten asemaan puuttumista, jos mikä?

Käymme hallituksen esitystä läpi vielä yksityiskohtaisemmin tulevissa kirjoituksissa lähipäivinä ja -viikkoina. Lausuntokierros loppuu syyskuun alussa, joten nyt on oikea aika vaikuttaa päättäjiin.

Aiempaan valmisteluvaiheeseen liittyvä analyysimme löytyy täältä