Koulutustarve numeroina – kaikissa skenaariossa oikea ratkaisu on IB-lukio

oikea ratkaisu on IB-lukio

Hallituksen esitys ja OKM:n selvitys korostavat, että englanninkielisen lukio-opetuksen tarve kasvaa voimakkaasti, ja että tästä jotenkin loogisesti seuraisi se, että meillä on vääjäämättä tarve tarjota suomalaista ylioppilastutkintoa ja lukio-opetusta englanniksi, haitoista ja kustannuksista piittaamatta. Jää täysin avoimeksi, miksi IB-lukio tutkintoineen ei pystyisi vastaamaan suureenkin kasvutarpeeseen – itse asiassa tätä ei ole ilmeisesti lainkaan selvitetty. Kuitenkin vaikuttaa ilmeiseltä, että aivan kasvuennusteista riippumatta lisääntyvän englanninkielisen opetuksen tarpeeseen oikea ratkaisu on IB-lukio.

Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan englanninkielisen lukio-opetuksen kohderyhminä ainoastaan paluumuuttajat, väliaikaisesti maahan muuttavat korkean tason osaajat sekä IB-tutkinnon reputtajat. Esityksessä perustellaan kuitenkin kasvutarvetta erityisesti englanninkielisen perusopetuksen oppilasmäärien kasvulla; tämä kasvu on keinotekoisesti aikaansaatu: mm. Espoo tarjoaa englanninkielistä perusopetusta täysin suomenkielisille lapsille saadakseen ryhmät täyteen ja strategisen vetovoimatekijänsä toimimaan. Espoon toiminta ei kuitenkaan edusta kansalliskielisten lasten koulutuksellista etua ja perustuslaillista oikeutta saada koulutusta äidinkielellään. Monille perheille englanninkielisestä opetuksesta on tullut musiikkiluokkaa tai matemaattis-luonnontieteellistä luokkaa vastaava tapa saada lapsi ns. hyvistä perheistä tulevien kavereiden kanssa rauhalliselle luokalle, ilman erityisen tuen oppilaita.

Aidon kohderyhmän suuruusluokka ei päätä huimaa

Sinänsä voidaan olla yksimielisiä siitä, että tarve englanninkieliselle perus- ja lukio-opetukselle kasvaa kansainvälistymisen myötä. Kasvusta ei tarvitse olla huolissaan – IB-koulutuksen lisääminen ei ole ongelma. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä mikä on ääneenlausutun kohderyhmän mittaluokka. Oma kieli -sivusto selvitti Tilastokeskuksen tiedoista paluumuuttajien ja väliaikaisesti maahan muuttavien lukio-opiskelijoiden kokonaismäärä, jotta selviäisi teoreettinen maksimikohderyhmä. Lopputulos selvityksestä on, että englanninkielisen lukio-opetuksen tarve maahan väliaikaisesti muuttavien osaajien lapsille sekä paluumuuttajille on erittäin pientä, arviomme mukaan enintään noin 500 lukion aloituspaikkaa vuodessa. Vuonna 2017 IB-lukioissa aloitti opintonsa 478 oppilasta.

Ulkomaan kansalaiset Suomessa: englanti vasta 12. puhutuin äidinkieli

Ohessa ensin Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrästä per ikävuosi ja per äidinkieli. Näin saadaan käsitys “osaavien maahanmuuttajien” maksimimäärästä. Äidinkieleltään vieraskieliset Suomen kansalaiset eivät ole mukana tässä tilastossa, koska he ovat Suomessa suurella todennäköisyydellä pysyvästi ja heidän osaltaan tarve muuhun kuin suomen/ruotsinkieliseen opetukseen on pieni.

Englantia äidinkielenään puhuu hyvin pieni määrä Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista: aloittavan lukioikäluokan määrä on arviolta 17 englantia äidinkielenään puhuvaa ulkomaan kansalaista.  Jos halutaan laskea maksimaalinen tarve olettaen siis, että myös kaikki persian-, viron, venäjän-, arabian-, somali-, thai- jne. kieliset nuoret haluttaisiin saada englanninkieliseen opetukseen, olisi tarve n. 1300 oppilaspaikkaa vuodessa. Jos taas erotellaan parhaan arvauksen mukaan tästä listasta ne kielialueet, joilta Suomeen tulee nimenomaan näitä lyhytaikaisesti maassa viipyviä osaavia maahanmuuttajia, voisi realistinen arvio olla 300 oppilasta.

Huomaa myös, että 1990-luvulla ylioppilastutkintoa kokeiltiin, ja silloin OKM:n työryhmä totesi, että muiden kuin englantia äidinkielentasoisesti puhuvien tulokset olivat selvästi huonompia englanninkielisessä kuin suomenkielisessä ylioppilastutkinnossa. Monta muutakin hyvää loogista argumenttia on kirjattuna tuohon raporttiin – löydät sen tästä.

Paluumuuttajien tarve englanninkieliselle opetukselle kyseenalaista – oppilasmäärät pieniä

Paluumuuttajien kohdalla teoreettiset maksimaaliset oppilasmäärät ovat myös melko helposti arvioitavissa: vaikka aivan kaikki paluumuuttajat haluaisivat lapsensa englanninkieliseen lukioon, olisi tarve noin 900 oppilaspaikkaa vuodesssa. Arvio perustuu Tilastokeskuksen tietoihin paluumuuttavista Suomen kansalaisista ikäluokittain. Teimme mallin, jossa tarkastelimme vuosina 2008-2016 Suomeen paluumuuttaneita 10-18-vuotiaita nuoria ja laskimme vuosille 2014–2016 lukiokoulutuspaikat. Arvio on todella maksimaalinen, eli on ajateltu, että kaikki lapset, jotka ovat muuttaneet takaisin Suomeen 10-vuotiaana tai sitä vanhempana, hakeutuisivat englanninkieliseen lukioon. Tosiasiallinen tarve voi olla vaikkapa vain 10 % maksimista – mutta arvioidaan realistinen tarve tasolle 200 oppilasta. Mm. Uudenmaan liiton tuottamassa paluumuuttajien palvelutarpeita käsittelevässä selvityksessä englanninkielisen koulutuksen tarve ei noussut lainkaan esille.

Nykytarve maksimissaan 500 aloituspaikkaa englanniksi – paikat tarjolla jo pelkästään IB-opetuksessa tällä hetkellä

Näinollen paras saatavilla oleva arvio englanninkielisen opetuksen aloituspaikkatarpeesta näille ryhmille olisi noin 500 paikkaa. Vuonna 2017 englanninkielisessä opetuksessa aloitti 780 oppilasta, eli paikkamäärä IB-lukioissa (478) ja muissa kansainvälisissä lukioissa näyttää riittävältä nykytarpeeseen. Jos aloituspaikkoja lisätään merkittävästi, niitä käyttävät hyväkseen sellaiset suomen- ja ruotsinkieliset nuoret, joiden oma etu olisi äidinkielinen koulutus, maustettuna hyvällä ja monipuolisella kielten opetuksella.

Pääkaupunkiseudulla jokaiselle väliaikaisesti maahanmuuttavalle tai paluumuuttajalle, joka haluaa englanninkieliseen lukio-opetukseen, on siihen paikka. Suurissa kaupungeissa muuallakin Suomessa tähän on mahdollisuus.

IB-lukiot ja muut kansainväliset lukiot riittävät paluumuuttajien ja väliaikaisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. Mikäli tarve lisääntyy, näihin koulutusmuotoihin sitä on helppoa ja järkevää lisätä. Oikea ratkaisu on IB-lukio, koska se mahdollistaa lukionaikaisen maastamuuttamisen eikä edellytä korkeaa tasoa kansalliskielissä. Tätä mieltä ovat olleet mm. OKM:n omat virkamiehet aiemmin sekä IB-lukion asiantuntijat.