Kansanedustajaehdokkaat ja kielipoliittiset segmentit

Oma kieli -yhteisön toteuttamassa kielipoliittisessa kyselyssä kansanedustajaehdokkaille selvitettiin vastaajien asenteita kansalliskieliin, ruotsi kieleen, englannin vyöryyn, äidinkieliseen koulutukseen, kotoperäisiin vähemmistökieliin sekä maahanmuuttajien äidinkielten tukemiseen.

Kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista peräti 89 % kannattaa kielipoliittisen ohjelman laatimista ja vaatii sen sisällyttämistä hallitusohjelmaan sen mukaisesti, kuin suomen kielen lautakunta on vaatinut. 90 % suojelisi kansalliskielten käyttöä julkisten tilojen, hallinnon, mainonnan ja palveluiden kielinä tarvittaessa tiukemman lainsäädännön avulla. 79 % vastaajista arvostaa äidinkielellä toteutettua koulutusta ja vaatii, että yliopistot kääntävät kehityksen, jossa kansalliskielistä opetusta on voimakkaasti vähennetty.

Kyselyssä suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti kansalliskieliin ja kotoperäisiin vähemmistökieliimme ja katsoi tarpeelliseksi rajoittaa englannin käyttöä yhteiskunnassamme. Kuitenkin kyselyssä esiintyi myös vastaajia ja vastaajaryhmiä, joiden asenteet omiin kieliimme olivat nihkeitä ja suhtautuminen englannin vyöryyn koulutuksen ja yhteiskunnan yleiskieleksi välinpitämätöntä.

Yhteensä 219 vastaajaa otti kantaa kaikkiin 15 kysymykseen ja heidän vastaustensa perusteella koostettiin kielipolittiset segmentit, joihin kyselyn vastaajat jakautuivat seuraavasti:

Omat kielet – 34 %
Suomen kieli ensin – 26 %
Kieli-intoilu ei kiinnosta – 14 %
English, please! – 26 %

LUE koko raportti kielipoliittisista segmenteistä, mukana vastaukset kysymyksiin segmenteittäin ja segmentit puolueittain.

Omat kielet -segmentti vaatii kielipoliittisen ohjelman laatimista seuraavalla hallituskaudella. Tärkeitä ovat niin kansalliskielet kuin kotoperäiset vähemmistökielet sekä maahanmuuttajien äidinkielet. Sen sijaan englannin vyöryä yleiskieleksi haluaa torjua tarvittaessa tiukemmalla lainsäädännöllä 99 % segmenttiin kuuluvista vastaajista. Tässä segmentissä uskotaan äidinkieliseen koulutusivistykseen.

Suomen kieli ensin -segmentti eroaa Omat kielet -segmentistä lähinnä siinä, että siihen kuuluvat vastaajat suhtautuvat nihkeästi sekä ruotsin kielen että karjalan kielten asemaan ja erityisen kielteisesti maahantulijoiden äidinkielten opetuksen lisäresursointiin. Saamen kielen aseman parantamista segmenttiin kuuluvat kannattivat.

Kieli-intoilu ei kiinnosta -segmentti on Omat kielet -segmentin peilikuva: siihen kuuluvat vastaajat arvostavat kaikissa vastauksissaan keskimääräistä selvästi vähemmän kotoperäisiä vähemmistökieliä, kansalliskieliä ja äidinkielistä koulutusta. Ainoastaan kysymykseen koulutusjärjestelmämme kyvystä tuottaa laadukasta äidinkielistä koulusivistystä ja riittävän korkeatasoinen vieraiden kielten osaaminen, myös tämä segmentti antoi huippuarvosanat.

English, please! -segmentti suhtautuu sallivimmin englannin käyttöön eikä lähtisi sitä yhtä innokkaasti lainsäädännön keinoin suitsimaan kuin muut segmentit. Asenteet kotoperäisiä vähemmistökieliä ja maahanmuuttajien äidinkieliä kohtaan ovat myönteiset. English please! -segmenttiin kuuluvat vastaajat eivät pidä äidinkielistä koulutusta lähtökohtaisesti laadukkaimpana eivätkä näe vaarana eriarvoistumiskehitystä, mikäli perus- ja lukio-opetuksen kieli laajamittaisesti vaihdettaisiin englantiin.