Koulutus äidinkielellä johtaa parempiin oppimistuloksiin

koulutytto

Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että koulutus kotona puhutulla kielellä – lapsen äidinkielellä – johtaa parempaan lukutaitoon ja parempiin oppimistuloksiin. Mm. British Councilin kiinnostava artikkeli aiheesta on lukemisen arvoinen. Myös YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco tekee jatkuvasti työtä äidinkielisen opetuksen puolesta, ja mm. Unescon pääjohtaja lausui vuonna 2017 kansainvälisenä äidinkielen päivänä näin: “Koulutus ja tiedon saatavuus omalla äidinkielellä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voimme kehittää oppimista ja rakentaa itsevarmuutta ja itseluottamusta – nämä tekijät ovat tärkeitä kehityksen mahdollistajia.” Unescon keskittyy paljon kehitysmaiden kieli- ja koulutuspolitiikkaan ja pyrkii kannustamaan vähemmistö- ja heimokielten nostamiseen koulutuksen kieliksi siten, että vähintään 6 ensimmäistä vuotta opiskeltaisiin äidinkielellä. Unescon työn pohjalta löytyy paljon tieteellistä tutkimusta, joiden perustelut ovat kuitenkin täysin siirrettävissä länsimaisen pienen kielialueen kielipoliittiseen ajatteluun: äidinkielistä opetusta saaneet kehittävät paremman lukutaidon ja paremmat valmiudet jatko-opintoihin.

Tästä teemasta on tehty paljon tutkimusta mm. Intiassa ja Etelä-Afrikassa, joissa molemmissa on lukuisia vähemmistökieliä yhteisen valtakielen englannin ohella. Mm. etelä-afrikkalaiset Taylor ja Coetzee ovat tutkineet alakouluikäisten englannin osaamista. Hämmästyttävää kyllä, luokilla 4-6 tehdyissä testeissä pärjäsivät parhaiten ne lapset, jotka olivat saaneet luokilla 1-3 opetuksen äidinkielellään, verrattuna lapsiin, joiden opetuskieli luokilla 1-3 oli ollut englanti heidän äidinkielensä sijaan. Tutkijat kiteyttävät johtopäätöksensä näin: “Tämä löydös tukee niitä kasvatustieteilijöitä, jotka ovat jo vuosia kannattaneet äidinkielistä opetusta varhaisina kouluvuosina.”

Peruskouluikäisten lisäksi myös toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen osalta on paljon tutkimustietoa, jonka perusteella on syytä epäillä onko englanninkielinen opetus esimerkiksi maisteritason koulutusohjelmissa pelkästään eduksi opiskelijoille. Mm. Turkissa yliopistot ovat siirtyneet paljolti englanninkieliseen opetukseen ja ohjelmiin, koska vanhemmat ja opiskelijat näkevät ne houkuttelevina ja kansainvälistä uraa edistävinä. Kuitenkin yliopistojen opettajat näkevät, että äidinkielisellä opetuksella opiskelijat ymmärtäisivät asiasisällöt paremmin ja syvemmin. Lähde: Lecturers’ Perceptions of English Medium Instruction at Engineering Departments of Higher Education: A Study on Partial English Medium Instruction at Some State Universities in Turkey

Vasta-argumenttina voidaan yrittää käyttää vaikkapa suomen- ja ruotsinkielisten nuorten hyviä tuloksia IB-kokeissa tai kielikylpyopetuksessa olleiden nuorten hyvää menestystä oppimistuloksia mittaavissa testeissä. Näillä ei kuitenkaan voi vierasta opetuskieltä tietenkään perustella, koska molemmissa kohderyhmissä oppilasaines on keskiverrosta huomattavasti poikkeavaa. Mm. Tero Järvisen artikkeli “Erikoislukiot, valikointi, eriarvoisuus” tarjoaa lisätietoa tästä.