Oikeusasiamies huomauttaa Helsingin yliopistoa englannin käytöstä viestinnässä

Eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa Helsingin yliopistoa yksinomaan englanninkielisestä sähköpostista.

Asiasta kanteli opiskelija saatuaan täysin englanninkielisen viestin, joka oli lähetetty tohtoriohjelmiin hakeville. Kantelun mukaan yliopisto oli ilmoittanut teknisestä ongelmasta hakujärjestelmässä ja sen seurauksena hakuajan pitenemisestä vain englanninkielisellä sähköpostiviestillä, vaikka yliopiston lakisääteisiä opetuskieliä ovat suomi ja
ruotsi ja lakisääteinen hallintokieli on suomi. Yliopisto ei ollut suostunut
lähettämään hakijoille osoitettua viestiä uudelleen suomeksi,
vaikka kantelija oli huomauttanut asiasta sähköpostitse.

Oikeusasiamies moitti Helsingin yliopistoa pelkästään englanninkielisen viestin lähettämisestä tilanteessa, jossa viestin vastaanottajina ei ollut pelkästään vieraskielisiä henkilöitä vaan myös suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita. Helsingin yliopisto perusteli pelkän englannin käyttöä sillä, että kyseessä oli ollut viesti kansainvälisiin tohtoriohjelmiin pyrkiville, ja että näissä ohjelmissa “hyvin suuri osa hakijoista tekee hakemuksensa sekä itse tutkimuksen englanniksi, riippumatta äidinkielistä.”

Oikeusasiamies piti myös moitittavana, että yliopisto oli verkkosivuilleen päivittänyt saman tiedon ensin suomeksi, sitten englanniksi ja lopulta ruotsiksi, siten että suomen- ja ruotsinkielisen tiedottamisen väli on ollut noin puoli tuntia. Vaikka ero olikin pieni, piti oikeusasiamies moitittavana, että kansalliskieli oli sivuutettu vieraalla kielellä.

Oikeusasiamiehen ratkaisua (EOAK/2511/2019) ei ole vielä 19.10.2020 mennessä julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Ohessa päätöksen keskeinen sisältö:

“Edellä kohdassa 3.1 selostetun sääntelyn perusteella totean, että yliopistolaissa
on omat kielisäännöksensä eikä siinä ole viittauksia kielilain soveltamiseen, joskin yliopiston selvityksessä on viitattu myös siihen. Yliopistoja koskeva kielisääntely on siten varsin niukkaa. Kaksikielisen yliopiston kielelliset velvoitteet perustuvat siten lähtökohtaisesti perustuslain 17 §:ään ja yliopistolain nimenomaisiin kielisäännöksiin.
Näiden lisäksi on kuitenkin otettava huomioon myös perustuslain ja yhdenvertaisuuslain sääntely syrjinnän kiellosta kielen perusteella esimerkiksi hallintolain tarkoittamassa palveluiden järjestämisessä, tiedottamisessa ja neuvonnassa.

Yliopiston selvityksessä on seikkaperäisesti selostettu kantelussa tarkoitettua tilannetta ja siitä tiedottamista. Pidän yliopiston aktiivisia ja varsin ripeitä toimenpiteitä yleisesti ottaen hyvän hallinnon näkökulmasta ansiokkaina. Kielellisten oikeuksien näkökulmasta katson kuitenkin aiheelliseksi todeta seuraavan.

Yliopiston selvityksessä huomioni on ensinnäkin kiinnittynyt siihen, että ensimmäiseksi tohtorihaun hakuohjesivulle oli päivitetty tieto esiin tulleesta ongelmasta ja haun jatkamisesta suomeksi, tämän jälkeen englanniksi ja vasta viimeisenä ruotsiksi siten, että suomen- ja ruotsinkielisen tiedottamisen ajallinen ero oli ollut noin puoli tuntia. Vaikka ero ei sinänsä ole ollut pituudeltaan merkillepantava, moitittavana pidän kuitenkin sitä, että toinen kansalliskielistä oli tiedottamisessa tällä tavoin sivuutettu vieraalla kielellä ja jätetty tiedottamisessa viimesijaiseksi. Lähtökohdan tulisi olla kansalliskielten ja niitä käyttävien tasapuolinen kohtelu, minkä ilmentymänä voidaan pitää samanaikaisuutta kansalliskielisessä tiedottamisessa.

Toiseksi pidän yliopiston menettelyä moitittavana sen vuoksi, että hakijoille sähköpostitse lähetetty tiedotusviesti oli ollut vain englanninkielinen. Sinänsä on mielestäni selvää, ettei yliopistolta tällaisessa kiireellisessä tilanteessa ja viestin vastaanottajajoukon ollessa sangen runsaslukuinen olisi kohtuudella voitu edellyttää yksittäisten vastaanottajien kielen yksilöllistä selvittämistä ennen viestin lähettämistä.

Sen sijaan tällaisessa sähköpostitse tapahtuneessa joukkotiedotuksessa olisi voitu käyttää yhtä monikielistä viestiä. Joka tapauksessa asiasta olisi tullut tiedottaa sähköpostitse myös kansalliskielillä, koska asiassa ei ole ilmennyt, että viestin vastaanottajat olisivat olleet vain vieraskielisiä. Nyt vain englanninkieliseen viestin lähettämiseen oli vaikuttanut kiireen ohella se, että yli puolet vastaanottajalistalla olleista hakijoista oli käyttänyt englanninkielistä hakulomaketta ja englannin kieltä oli pidetty kaikkien ymmärtämänä
kielenä. Tämäkään ei kuitenkaan nyt esillä olevissa oloissa olisi oikeuttanut kokonaan sivuuttamaan kansalliskieliä vieraalla kielellä tällaisessa yliopiston neuvonnassa ja tiedottamisessa.