Lausunto ylioppilastutkintolaista – kommentoi luonnosta 20.8. mennessä

lausunto
lausunto

Oma kieli -yhteisön lausunto hallituksen esitykseen ylioppilastutkintolain uudistamisesta ja erityisesti englanninkielisesta ylioppilastutkinnosta on nyt luonnosvaiheessa. Kaikki kiinnostuneet voivat kommentoida luonnosta joko keskustelualueella (sisäänkirjautuneena) tästä linkistä tai lähettämällä sähköpostia osoitteella info@omakieli.fi. Otamme huomioon 20.8. mennessä lähetetyt kommentit ja viimeistelemme niiden pohjalta lopullisen lausunnon.

Lopullista lausuntoa voi käydä kannattamassa Change.org-palvelussa 26.8. alkaen.

Lausuntoluonnoksen löydät esim. tulostettavaksi tästä PDF-muodossa ja tekstimuodossa alta:

Oma kieli -yhteisö pitää haitallisena ja tarpeettomana lakiluonnokseen sisältyvää ylioppilastutkinnon suoritusmahdollisuutta englanniksi seuraavilla perusteilla:

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon tarvetta perustellaan hallituksen esityksessä sillä, että osa paluumuuttavien ja väliaikaisesti maahan muuttavien perheiden nuorista ei selviydy suomen- tai ruotsinkielisestä lukio-opetuksesta ja ylioppilastutkinnosta, ja että tässä kohderyhmässä oppilasmäärät kasvavat. Englanninkielinen ylioppilastutkinto ja englanninkielisen lukio-opetuksen lisääminen esitetään merkittävänä vetovoimatekijänä, joka lisäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisesti.

Lakiluonnos kuitenkin sisältää vaatimuksen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittamisesta kansalliskielellä. On vaikea nähdä kuinka tällainen kohderyhmä selviytyisi itselleen vaikeimmasta kokeesta eli äidinkielen kokeesta suomeksi tai ruotsiksi. Niille paluumuuttajille, jotka eivät voi palata suomen- tai ruotsinkieliseen opetukseen sekä väliaikaisesti Suomeen muuttavien perheiden nuorille on jo tarjolla täysin toimiva ja riittävä, julkisin varoin toteutettu IB-lukio sekä muita kansainvälisiä kouluja ja etäkoulumahdollisuuksia, jotka huomattavasti paremmin vastaavat kohderyhmän tarpeisiin.

Opetusministeriön selvityksessä ja hallituksen esityksessä ei ole lainkaan selvitetty sitä, miksi IB-lukio ja -tutkinto eivät voisi täysin vastata tämän kohderyhmän kasvaviinkin oppilaspaikkatarpeisiin. Tämä nousi esille myös asiantuntijoiden taholta selvitykseen annetuissa lausunnoissa, joissa esitettiin huoli siitä, että englanninkielinen ylioppilastutkinto olisi kallis, rinnakkainen järjestely samalle kohderyhmälle kuin IB-lukiokin, ja saattaisi johtaa toisen tai molempien järjestelyiden näivettymiseen. Myöskään kansainvälisten etälukioiden tuomia mahdollisuuksia tälle kohderyhmälle ei ole selvityksessä tai hallituksen esityksessä mainittu.

Vaikuttaakin siltä, että tosiasiassa englanninkielistä ylioppilastutkintoa ollaan tuomassa lukiokoulutukseemme siinä tarkoituksessa, että lukiot voisivat tarjota englanninkielistä opetusta suomen- ja ruotsinkielisille nuorille osana kaupunkien ja lukioiden välistä vetovoimakilpailua. Jo nyt suomalaisessa peruskoulussa tarjotaan englanninkielistä perusopetusta äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Esimerkiksi Espoossa englanninkielisessä perusopetuksessa olevista lapsista 49 % on äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisiä ja 11 % englanninkielisiä. IB-opetuksessa vastaavasti peräti 65 % oppilaista on äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisiä. Vain osa näistä oppilaista on sellaisia paluumuuttajia, joille äidinkielinen opetus tuottaisi vaikeuksia. Vaikuttaa siltä, että englanninkielinen perusopetus suomen- ja ruotsinkielisille lapsille houkuttelee perheitä osin samoista syistä kuin musiikkiluokat ja muu painotettu opetus: keinona saada lapsi ns. hyvään kouluun ja hyvälle luokalle. Tämän kehityksen vauhdittaminen on omiaan vähentämään suomalaisen koulujärjestelmän keskeistä menestystekijää, koulutuksen tasa-arvoisuutta.

Opetusministeriön oma selvitys toteaa, että mm. kustannussyistä käytännössä englanninkielistä opetusta voitaisiin lisätä suomalaisissa lukioissa ainoastaan siten, että osa nykyisistä suomeksi/ruotsiksi opetetuista kursseista tarjottaisiinkin vain englanniksi. Tämä johtaisi siihen, että kasvava määrä suomalaisia nuoria joutuisi suorittamaan lukiokoulutuksen kokonaan tai osittain muulla kuin äidinkielellään. Tieteellinen tutkimus ja mm. Ruotsista saadut kokemukset osoittavat, että kun opettaja opettaa muulla kuin äidinkielellään oppilaalle, joka myöskään ei puhu opetuskieltä äidinkielenään, opetuksen taso on heikompaa ja samaan aikaan oppilaan oman äidinkielen taidot heikkenevät merkittävästi.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto vääjäämättä lisäisi englanninkielistä lukio-opetusta ja se on Opetusministeriön selvityksen mukaan tavoitteenakin. Oma kieli -yhteisö katsoo, että englanninkielisen opetuksen lisääminen äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille lapsille heikentää opetuksen laatua ja siten vahingoittaa Suomen kilpailukykyä.

Lisäksi Oma kieli -yhteisö katsoo, että hallituksen esitys ei ole perustuslain mukainen. Perustuslain 17 §:ssä (Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin) julkisen vallan edellytetään huolehtivan kansalliskielten asemasta sivistyksen kielinä. Mm. oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2013 lausutaan englannin kielellä tarjottavista korkeakouluopinnoista näin:

”Yllättäen myös suomen kieli on joutunut väistymään. Tämä on koskenut erityisesti koulutusta. Korkeakoulussa on saatettu korvata kotimaisten kielten opetus ja tutkimus täysin englannin kielellä. Laillisuusvalvoja ei arvioi sitä, onko tämä pedagogisesti taikka tiedepoliittisesti järkevää, mutta lainmukaista se ei ainakaan ole (OKV/136/1/2013, OKV/603/1/2013, OKV/712/1/2013 ja OKV/727/1/2013). Vaikka korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen järjestäjällä onkin laaja autonomia, tulee kansalliskielten asema turvata perustuslain edellyttämällä tavalla.”

Oma kieli -yhteisö katsoo, että englanninkielinen ylioppilastutkinto lisäisi merkittävästi englanninkielistä lukio-opetusta ja siten monilla paikkakunnilla ja monissa lukiossa johtaisi siihen, että lukio-opiskelijan ei olisi mahdollista enää saada toisen asteen yleissivistävää opetusta mahdollisimman laadukkaasti, eli kokonaan tai valtaosin omalla äidinkielellään. Jos kotimaisilla kielillä tapahtuvan opetuksen korvaaminen englannilla korkeakoulussa on oikeuskanslerin mukaan perustuslain vastainen tilanne, on se sitä vielä suuremmassa määrin toisen asteen koulutuksessa, jossa opiskelijalla ei käytännössä ole mahdollisuutta muuttaa asuinpaikkaansa hakeutuakseen äidinkieliseen opetukseen. Ehdotus vahingoittaisi kansalliskielten asemaa perustuslain vastaisella tavalla.

Mikäli toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa ja peruskoulussa siirrytään enenevästi englanninkieliseen opetukseen, olisi tällä myös merkittäviä haitallisia vaikutuksia kotimaisten kielten asemaan koulutuksen, työelämän ja yhteiskuntamme yleiskielinä. Valtiovallan on huolehdittava omien kieltemme asemasta ja vältettävä hankkeita, joissa sitä tarpeettomasti heikennettäisiin. Jo nykymuotoinen lukiokoulutus tarjoaa erittäin hyvän englannin kielen ja kulttuurin osaamisen tason ja mahdollistaa korkeakouluopinnot ja työskentelyn englanniksi. Sitä vastoin muiden vieraiden kielten osaamisen laajuutta ja tasoa on syytä Suomessa parantaa. Erinomainen koulusivistys omalla äidinkielellä ja sen osana laaja ja laadukas vieraiden kielten ja kulttuurien osaaminen on paras kilpailuvalttimme.

Näillä perusteilla katsomme, että hallituksen esityksestä tulee poistaa mahdollisuus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

ARTIKKELIN TEKSTIÄ MUOKATTU 26.8.2018: Poistettu lause “Halutessasi voit myös ilmoittautua lopullisen lausunnon allekirjoittajaksi.” Käytännössä Oma kieli -sivustolla ei ole mahdollisuutta liittää lausunnon allekirjoittajaksi ketään ilman vahvaa tunnistautumista. Siten tarjolla on kevyemmin toteutettu mahdollisuus kannattaa lausuntoa Change.org-palvelussa.

Lisäksi korjattu päivämäärä: Change.org-palvelussa lopullinen Oma kieli -yhteisön lausunto on ollut kannatettavana 26.8.2018 alkaen.

Muistutamme, myös että jokainen kansalainen voi antaa oman lausuntonsa lakiehdotuksesta osoitteessa lausuntopalvelu.fi