Oma kieli – kansanliike ja vaikutuskanava

Omakieli.fi-blogi- ja uutissivusto on aloittanut toimintansa. Sivuston tarkoituksena on tukea omien kieltemme – suomen, ruotsin ja saamen kielten – asemaa ja elinvoimaa pieninä kielinä maailmassa. Sivusto nostaa esiin kielipoliittisia kysymyksiä, tutkimustietoa äidinkielen merkityksestä sekä arkisia ilmiöitä, joilla on vaikutusta siihen kuinka kieliyhteisömme arvostaa ja käyttää omia kieliään. Lukijat voivat osallistua keskusteluun sivuston keskustelupalstalla.

Suomalaisessa keskustelussa nostetaan yhä useammin esille “kansainvälisyys” ja annetaan ymmärtää, että omat kielemme ja niiden täysimittainen käyttö yhteiskunnassamme olisi jollain tavalla kansainvälistymisen este. Oma kieli -yhteisö tukee kansainvälistymistä, avoimuutta ja edistystä. Se tarkoittaa sitä, että Suomi tarvii muualta tulijoita ja suomalaisten olisi syytä olla vieraanvaraisia ja vastaanottavaisia. Jokainen suomalainen tarvitsee vieraiden kielten taitoa, ja on erinomainen tavoite, että suurelle osalle suomalaisia englanti – tai muu vieras kieli – voi olla opiskelun tai työnteon kieli. Nämä kaikki tavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että omista kielistä täytyisi luopua.

Pienten kielten käy nopeasti todella huonosti, jos niiden puhujat alkavat ajatella, että heidän kielensä ei riitä koulutuksen, tieteen tai työnteon välineeksi. Esimerkkejä löytyy kielten historiasta paljon. Tästä ajasta tekee erityisen se, millaisen roolin englannin kieli on saavuttanut maailmassa, ja suuri osa muista kielialueista näkeekin tarpeen tukea voimakkaasti omien kieltensä elinvomaa englannin rinnalla. Mm. venäjän- ja ranskankielisessä maailmassa mainonta ei voi olla pelkästään englanninkielistä eikä tulisi kuuloonkaan, etteikö muualta tullut tarjoilija opettelisi ensitöikseen paikalliskielellä tervehdykset, numerot ja ruokalistan. Löytyisikö mistään Euroopan maasta julkisin varoin toimivaa yliopistoa, jossa maisteriohjelmat olisivat tarjolla vain jollain vieraalla kielellä? Suomesta löytyy: Aalto-yliopiston insinööritieteiden maisteriopinnot täytyy tehdä englanniksi – vain 2 koulutusohjelmaa yhteensä 44 eri ohjelmasta on tarjolla suomeksi tai ruotsiksi.

Suomessa on hämmästyttävällä tavalla ja nopeassa ajassa hävinnyt yleinen tietoisuus ja ymmärrys siitä, miten hauras on pienen kielen elinvoima. Se ei kestä hankkeita, joiden lopputulemana korkeakoulujen tai toisen asteen koulujen kieli vaihdetaan hivuttamalla englanniksi. On havahduttava siihen, että jos valinnanvapauden nimissä tarjoamme kansalle mahdollisuutta kouluttaa lapsensa englanniksi äidinkielen sijaan, moni tarttuu kansainvälisyysmantran hengessä tuohon vaihtoehtoon. Ajatellaan, että mahdollisimman hyvä englannin kielen taito antaa lapselle parhaat eväät elämälle.

Kimmokkeena sivuston perustamiselle on toiminut Opetusministeriössä vireillä oleva hanke ylioppilastutkinnon tarjoamiseksi myös englannin kielellä. Vaikuttaa ilmeiseltä, että uudistuken idea olisi tuoda yhä enemmän englanninkielistä opetusta lukioon, myös suomen-, ruotsin ja saamenkielisille nuorille.

Tämän hankkeen hinta olisi kova sekä yksilön, kieliyhteisön että kansantalouden kannalta. Monimutkaiset käsitteelliset asiat opitaan parhaiten äidinkielellä opiskellen, eikä koulukielen vaihtaminen englanniksi vaikkapa toisen asteen koulutuksessa tee siitä toista äidinkieltä. Niinpä sisältöjen ja merkitysten syvällinen ymmärtäminen ja siihen liittyvä ajattelun kehitys ei ehkä saavuta sitä tasoa, jolle yksilö olisi voinut äidinkielisellä koulutuksella yltää. Samalla väistämättä hiipuu äidinkielen kehitys. Mitä alemmille koulutustasoille ulotamme englannin vyöryn, sitä useampi lapsi jää kahden vajaan kielen varaan.

Kieliyhteisön kannalta tällainen valinnanmahdollisuus on vapaaehtoinen itsetuho: ensin yliopistokoulutus tarjotaan isolta osin englanniksi, sitten loogisesti myös toisen asteen koulutus englanniksi ja lopuksi on vääjäämätöntä, että vaaditaan myös perusasteen koulutukseen kielen osalta valinnanvapautta. Tämän jälkeen meillä kasvaisi ensimmäinen suomalainen sukupolvi, joka ei opi kirjoittamaan äidinkieltään.

On uudenlaisen kielitaistelun aika. omakieli.fi taistelee kaikkien alkuperäisten kieliemme aseman vahvistamiseksi, vaan ei ketään vastaan: Suomessa saa jokainen puhua venäjää tai englantia, ja arvostamme jokaisen omaa äidinkieltä. Monikulttuurisuus on rikkaus – ja samaan aikaan myös suomalaisilla on oikeus toimia omien kieltensä puolesta. Suomalaiset onneksi osaavat lähes parhaiten maailmassa englantia vieraana kielenä, joten meille on siinä mielessä helppo tulla. Kyse on siitä, millaisen roolin haluamme omille kielillemme ja miten kovasti jaksamme tehdä töitä, jotta ne pysyvät hengissä.