Sanakirjan kanssa ravintolaan

“Hi, how are you today?”, tervehtii iloinen baarimikko yhä useammin suomalaista asiakasta, erityisesti Helsingissä. Myös ruokaravintoloiden tarjoilijoista ja työntekijöistä  kasvava osa on ulkomaalaisia, ja osa heistä ei osaa lainkaan tai vain auttavasti kotimaisia kieliämme. Vaakakupin toisella puolella on toive palvelusta kotimaisilla kielillä kotimaan kamaralla, ja toisaalta halu olla vieraanvarainen, kohtelias ja kansainvälinen. Kuten vaikkapa kiinalaisten ravintoloiden työntekijät perinteisesti ovat käytännön työssä nopeasti oppineet riittävän suomen kielen taidon, voisi kuvitella, että osa ravintola-alan muualta tulleistakin motivoituu vastaavaan.

Epämiellyttäväksi ilmiön tekee vasta se, miten osa ravintoloista on brändäämässä itsensä kansainväliseksi ja yhtenä sen merkkinä ajatellaan olevan täydellinen suomen kielen häivyttäminen asiakaskohtaamisista ja mainonnasta: palkataan tarkoituksella työntekijät ulkomailta, kerrotaan, että meidän salissa puhutaan vain englantia, lyödään asiakkaalle ruokalista allergiatietoineen eteen englanniksi ja hoidetaan markkinointikin coolisti englanniksi. Tästä esimerkkinä vaikkapa Sandro-ketju, joista jo aiemmin Vantaan Sanomat teki juttua.

Tälle tekokansainvälisyydelle voisimme me kuluttajat melko helposti pistää lopun. omakieli.fiin vinkit ovat:

  1. Vältä ravintoloita, joissa henkilökunta ei halua edes tervehtiä suomeksi ja/tai ruotsiksi.
  2. Jos käyt ravintoloissa, joissa ruokalistaa ei tarjota suomenkieliselle asiakkaalle/seurueelle vähintään suomeksi, pyydä tarjoilijaa kääntämään lista.
  3. Käy Tripadvisorissa tai muussa ravintola-arvosteluita sisältävässä verkkopalvelussa ja kommentoi asiaa sinne.
  4. Ole reilu ja kansainvälinen: anna palautetta myös suoraan ravintolassa sekä tarjoilijalle että ravintolan esimiehelle.
  5. Kirjoita Maa- ja metsätalousministeriölle palautetta aiheesta esimerkiksi sähköpostitse: tiedotus@mmm.fi ja ehdota ruokalistoihin pakolliseksi kieleksi vähintään toista kotimaista virallista kieltä.