SDP:n Antti Rinne kysyy hallituskumppaniehdokkailta kansalliskielten aseman kehittämisestä

KUVA: anttirinne.fi / Kuvat medialle

Omien kieltemme asema näyttää päässeen hallitusneuvottelupöytiin: suomen kielen lautakunnan vaatima kielipoliittinen ohjelma saattaa hyvinkin sisältyä tulevan hallituksen ohjelmaan, kun tulkitsee SDP:n Antti Rinteen kysymyksiä hallituskumppaniehdokkaille. Osiosta “Turvallinen oikeusvaltio Suomi” löytyy seuraava kysymys:

“3.a […]Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?”

Kysymys näyttää keskittyvän kansalliskielten aseman kehittämiseen, mutta oletettavasti tällä haetaan nimenomaan kansallista kielipoliittista ohjelmaa likimain siten kuin suomen kielen lautakunta on ehdottanut, ja siihen varmastikin sisältyisivät teemoina myös kotoperäisten vähemmistökielten, maahanmuuttajien äidinkielten sekä englannin kielen käyttöön liittyvät teemat. Tätä ovat vaatineet jo viime vaalikaudella useat kansanedustajat, mm. SDP:n Eeva-Johanna Eloranta blogissaan ja kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle, vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto omassa toimenpidealoitteessaan sekä sinisten puheenjohtaja Sampo Terho blogissaan.

Hatunnoston arvoista jo tässä vaiheessa, että SDP on sisällyttänyt omien kielten aseman hallitusneuvotteluiden kysymyslistalle – varsin mielenkiintoista onkin seuraavaksi tarkkailla, kuinka kumppaniehdokkaat haasteeseen vastaavat. Eduskuntavaaliehdokkaistahan 89 % kannatti kyselyssämme kielipoliittisen ohjelman laatimista ja 90 % oli valmiita lisäämään sääntelyä kansalliskielten aseman vahvistamiseksi. Siten on jopa todennäköistä, että laaja yhteisymmärrys kielipoliittisen ohjelman laatimisesta ja tavoitteista löytyy hallituskokoonpanosta riippumatta.

Toisaalta koulutusnäkökulmaan liittyen noin 20 % vastaajista ei pitänyt kansalliskielistä koulutusta tärkeänä eikä ajatus koulutuksen laajamittaisesta englanninkielistymisestä  toisen asteen koulutuksessakaan haitannut näitä vastaajia. Kun kysyimme suhteesta äidinkieliseen opetukseen, 18 % vastaajista oli täysin tai melko eri mieltä seuraavasta väitteestä: “On tärkeää, että Suomessa tarjotaan pääsääntöisesti kansalliskielistä koulutusta. Korkeakouluissa on syytä kääntää viimeaikainen kehitys, jossa kansalliskielistä opetusta on voimakkaasti vähennetty.” Kansanedustajaehdokkaista noin 25 % suhtautui ylipäänsä nihkeästi kansalliskielten aseman vahvistamineen eikä pitänyt englannin vyöryä yhteiskunnan yleiskieleksi ongelmallisena.

Voi myös olla, että esim. englanninkielisen ylioppilastutkinnon tyssääminen viime vaalikauden loppumetreillä sivistysvaliokunnassa voi jonkinlaisena traumana nostaa päätään, ja koulutuksen englanninkielistämishenkiset kansanedustajat tai puolueet saattaisivat vastustaa koko kielipoliittisen ohjelman laatimista haluten varmistaa ko. hankkeen uuden valmistelun ja läpimenon.

Vastausaikaa hallitukseen haluaville puolueille on annettu vappuaattoon klo 12 saakka.