Allekirjoita vetoomus: Asiakaspalvelu pelkästään englanniksi on syrjivää ja haitallista

Jaa:

Käy allekirjoittamassa adressit.com-palvelussa Oma kieli ry:n vetoomus, jonka toimitamme oikeusministeriölle, Elinkeinoelämän keskusliitolle, Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:lle ja Kaupan liitolle. Allekirjoittaminen käy helposti ja jokainen allekirjoitus lisää viestimme painoarvoa.
Aiheesta voit lukea lisää mm. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksesta 29.8.2023:
Haluan palvelua suomeksi, kiitos sekä HS:n 1.9.2023 julkaistusta jutusta Suomessa pitäisi saada palvelua suomeksi, sanovat kaupunkilaiset.

Vetoomuksemme teksti on kopioituna alla, ja allekirjoittamaan pääset tästä linkistä.

Suomessa pitää saada asiakaspalvelua paikkakunnasta riippuen suomeksi tai ruotsiksi. Pelkästään englanniksi tarjottava palvelu esimerkiksi ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa on syrjivää, koska läheskään kaikki suomalaiset tai Suomessa pysyvästi asuvat eivät osaa englantia kovin hyvin tai lainkaan. Lisäksi moni englantia osaava suomalainen haluaa kuitenkin asioida omassa maassaan omaa kieltään käyttäen. Vieraskielinen palvelu voi myös aiheuttaa virhe- ja vaaratilanteita.

Suomen tai ruotsin käyttäminen ensisijaisena asiakaspalvelun kielenä on tärkeää myös maahanmuuttaneiden työntekijöiden kannalta, sillä vain paikallisen kielen oppiminen takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet työelämässä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Yritysten on siksi edellytettävä ja tuettava suomen tai ruotsin kielen käyttämistä asiakaspalvelutilanteissa. Asiakkaiden puolestaan on autettava kielenoppijaa käyttämällä palvelutilanteissa mahdollisimman paljon suomea tai ruotsia. Tarvittaessa on hyvä käyttää selkosuomea/ruotsia, eli helppoja sanoja ja yksinkertaisia lauserakenteita. Asiakaspalvelussa vaadittava kielitaito saavutetaan nopeastikin, kunhan paikallista kieltä käytetään sitkeästi eikä turvauduta helppouden vuoksi heti englantiin.

Yritysten tulee toimia kielivastuullisesti eli pyrkiä syrjimättömiin ja kansalliskielten asemaa vahvistaviin ratkaisuihin. Oikeusministeriön tulisi lisäksi selvittää kielilainsäädännön ulottamista nykyistä laajemmin yritysten tarjoamiin palveluihin ja kuluttajaviestintään.

Tietoa yhdistyksestä