Helsingin Sanomat uutisoi 24.2.2022 ja Helsingin uutiset 7.2.2022 Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettujen Alviina Alametsän ja Mari Holopaisen aloitteesta, jossa ehdotetaan viralliseksi englantia asiointikieleksi Helsinkiin. Perusteluna esitetään, että kansainväliset osaajat ja opiskelijat tulisivat ja jäisivät paremmin Helsinkiin, mikäli kaupunki takaisi kaiken palvelutarjonnan saatavuuden englanninkielisenä. Lisäksi he vaativat englanninkielisten koulu- ja opiskelumahdollisuuksien lisäämistä.
Englanninkielistämisen tarvetta perustellaan sillä, että näin saataisiin ulkomaisia huippuasiantuntijoita ja opiskelijoita saapumaan maahamme ja pysymään täällä. Julkisten palveluiden osalta vaatimuksissa lähdetään siitä virheellisestä olettamasta, että englanninkielisen henkilön asiointi olisi jotenkin erityisen vaikeaa Helsingissä. On päinvastoin vaikea kuvitella yhtään julkisen palvelun toimintoa koko kaupungissa, jossa ei asiointi englanniksi onnistuisi.
Koulutuspaikkojen osalta jo muutama vuosi sitten englanninkielisiä varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja IB-lukion paikkoja oli moninkertaisesti tämän lukumäärältään erittäin pienen kohderyhmän tarpeisiin. Näitä paikkoja perustellaan osaaville maahanmuuttajille suunnattuna vetovoimatekijänä, mutta tosiasiassa englanninkielisiä oppilaspaikkoja lisätään painotusopetuksen luonteisena tarjontana, johon hakeutuu huomattavassa määrin suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita.
Alametsä ja Holopainen sekä 13 muuta aloitteen allekirjoittajaa eivät ehdotuksessaan ottaneet huomioon työperäisen maahanmuuton volyymeja: ylivoimaisesti suurin tarve lisätyövoimalle on hoito- ja palvelualoilla. Niille ei käytännössä – Helsingin ravintoloita lukuunottamatta – voi työllistyä osaamatta suomea ja/tai ruotsia. Siksi Alametsän ja Holopaisen visio, jossa maalaillaan tulijoille kuvaa täysin englannin kielellä hoituvasta elämästä ja tulevaisuudesta Suomessa ei kestä lähempää tarkastelua. Massiivinen englanninkielisten palveluiden ja koulutuksen tarjonta on päinvastoin omiaan hidastamaan tai jopa estämään paikalliskielten oppimisen, ja siten se nopeasti tekee tyhjäksi haaveet työllistymisestä oman alan töihin.
Vastaava, virallista asiointikielen asemaa englannille ehdottanut valtuustoaloite tuli hylätyksi v. 2018 Helsingissä – tuolloin valtuustokeskustelussa tuotiin esiin myös kustannusnäkökulma, käytännön toteutuksen haasteet sekä toisaalta se, että monikielisten palveluiden kehittämisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti Helsingin isot vieraskieliset ryhmät, kuten venäjän-, viron-, arabian- ja somalinkieliset.
