Englannin kielen käyttö laajenee Suomessa julkisten palveluiden, työelämän, koulutuksen, tieteen ja yksityisten palveluiden tarjoamisen kielenä. Tällä voi monien asiantuntijoiden mukaan olla laajoja haitallisia vaikutuksia mm. tasa-arvoon, yhteiskunnalliseen koheesioon, koulutuksen laatuun sekä suomen ja ruotsin kielen tulevaisuuteen.
Oma kieli ry – Eget språk rf toteutti lokakuussa 2022 eduskuntapuolueille kyselyn kielipoliittisista asenteista liittyen englannin kielen rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikki eduskuntapuolueet vastasivat kyselyyn, jossa puolueet saivat vastata avoimin vastauksin viiteen kysymykseen.
Puolueilta kysyttiin mm. onko tarpeen järjestää julkiset palvelut kattavasti englanniksi siten, että maahanmuuttajien ei tarvitse opetella lainkaan suomea tai ruotsia, vaan he voisivat toimia työpaikalla ja viranomaispalveluissa kokonaan englanniksi. Lisäksi selvitettiin puolueiden kantoja koulun, korkeakoulutuksen ja yksityisten palveluiden tarjoamiseen enenevästi englanninkielisenä.
KOLMELLA PUOLUEELLA SELKEÄ KIELIPOLIITTINEN LINJA
Kolmella puolueella (perussuomalaiset, Liike Nyt, VKK) oli vastausten perusteella selkeä kielipoliittinen kanta. Perussuomalaiset ja VKK toivat esille selvästi kansalliskielten ensisijaisen aseman yhteiskunnan yhteisinä kielinä ja olivat halukkaita rajoittamaan englannin tai muiden vieraiden kielten roolia yhteiskunnassa. Liike Nyt puolestaan näki englannin kielen roolin tärkeänä ja edistettävänä.
MUILLA EI VIELÄ KANTAA TAI SELKEÄÄ TAHTOTILAA
Muilla puolueilla (sosiaalidemokraatit, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalainen kansanpuolue, kristillisdemokraatit), ei näyttäisi olevan selväpiirteistä kielipoliittista linjaa. Näiden puolueiden vastauksiin sisältyi sekä kannanottoja kansalliskielten erityisen aseman puolesta että ehdotuksia, jotka tosiasiallisesti lisäisivät englannin kielen käyttöä yhteiskunnassa.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Kansalliskielten asema on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Kaikkien puolueiden onkin ennen eduskuntavaaleja muodostettava vastuullinen ja selkeä kielipoliittinen linja perustuslain ja kielilain hengessä. Tämän pohjaksi puolueiden on perehdyttävä huolella myös asiantuntija-arvioihin englannin kielen käytön lisäämisen haittavaikutuksista. Suomessa puhutaan lukuisia kieliä äidinkielenä. Ne ovat puhujilleen ja kieliyhteisöilleen arvokkaita ja osaltaan laajentavat suomalaista kielivarantoa. Yhteiskunnan tehokkaan toiminnan ja yhteisyyden vuoksi tarvitaan kuitenkin myös yhteiset kielet, joiden ansiosta kaikki Suomessa asuvat ymmärtävät toisiaan.
Nämä kielet ovat perustuslaissa määrätyt omat kielemme, kansalliskielet suomi ja ruotsi. Jos englannin kielen annetaan nousta – tai se nostetaan – kansalliskielten rinnalle tasa-arvoiseksi käyttökieleksi jopa julkisen hallinnon kielenä, tuetaan yhteiskunnallista segregaatiota. Syntyy erillisiä kielivähemmistöjä, joilla ei ole mahdollisuutta luonnolliseen vuorovaikutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällä olisi kauaskantoisia haittavaikutuksia. Kansalliskielten käyttö ensisijaisina, yhteisinä kielinämme antaa kaikille Suomessa asuville täydet, tasaarvoiset mahdollisuudet koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Tämän varmistamiseksi tarvitaan selvästi rohkeampaa kielipoliittista ohjausta ja monipuolisia toimia.
Tutkimusraportin voi ladata tästä.
Puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan PDF-muodossa löydät tämän linkin kautta.
