Tiina Turusen ja Jeongdo Kimin laatima mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa (12.10.2024) on yhdistyksen vastine suomen kielen lautakunnan kannanottoon (HS 9.10.), jossa esitettiin huoli koventuneista kieliasenteista Suomessa. Lautakunnan esittämä vaatimus ymmärtävästä suhtautumisesta suomen kieltä vasta opetteleviin asiakaspalvelijoihin on perusteltu, mutta kannanotossa esitetty ajatus ”monikielisistä käytänteistä” asiakaspalvelukohtaamisissa on haitallinen. Mitä joustavammin suomalaiset käyttävät englantia asiakaspalvelutilanteissa, sitä hitaammin käy kielen oppiminen maahan muuttaneelta. Kielikoulutusta toki tarvitaan rinnalla, mutta se ei voi korvata luontaisissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuvaa oppimista.
Yhteenvetona kirjoituksessa todetaan: ”Monikielisyys yhteiskunnassamme tarkoittaa, että kansalliskieliämme puhuvat monenlaisista kielitaustoista tulevat ihmiset – ja hyvinkin erilaisilla korostuksilla ja taitotasoilla. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikille annetaan mahdollisuus kansalliskieliseen vuorovaikutukseen. Kohtelias, mutta sitkeä suomen kielen käyttäminen esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa on sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu. Näin toteutuu parhaiten suomalaisten oikeus elää omassa maassaan omilla kielillään sekä maahan muuttaneiden mahdollisuus integroitua osaksi yhteiskuntaamme nopean kielen oppimisen kautta.”
