OECD:n 23.5.2025 julkaisemassa maaraportissa annetaan Suomelle suositus edistää englannin kielen käyttöä työelämän yleisenä käyttökielenä.
OECD:n raportissa englannin kielen aseman vahvistamista työpaikoilla perustellaan näin:
”Joustavien kielikäytäntöjen omaksuminen työpaikoilla voi myös parantaa Suomen kilpailukykyä ulkomaisen osaamisen houkuttelussa ja pitämisessä. Englanti on jo laajasti käytössä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan (ICT) ja vihreän siirtymän aloilla. Esimerkiksi Kemianteollisuus ry, joka edustaa noin 350 yritystä, on esittänyt, että suomen tai ruotsin kielen osaamisvaatimusten lieventäminen voisi merkittävästi helpottaa työvoimapulaa alalla, koska englantia jo käytetään toimialalla yleisesti. Englannin kielen käytön laajentaminen muillekin aloille, joilla on akuuttia osaajapulaa – kuten ICT-sektorille – voisi entisestään helpottaa työvoimavajetta.
Monikielisten työohjeiden ja käytännön opasteiden tarjoaminen – esimerkiksi englanniksi ja muilla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden yleisesti puhumilla kielillä – voi vähentää väärinymmärryksiä, lisätä tuottavuutta ja edistää osallisuutta. Koska joillain työpaikoilla heikko englannin kielen taito muodostaa esteen ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiselle, voivat hallituksen tarjoamat kannustimet monikielisiin käytäntöihin sekä selkeät ohjeistukset työnantajille helpottaa globaalin työvoiman pääsyä työpaikoille ja parantaa työympäristön toimivuutta.
Lisäksi englanninkielisten palveluiden saatavuuden lisääminen julkishallinnossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa voi merkittävästi tukea ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumista.”*
OECD:n ehdotus heikentäisi Suomen kilpailukykyä
Englannin kieli työpaikan yhteisenä kielenä johtaisi päinvastoin suurimmalla osalla työpaikoista heikompaan tuottavuuteen. Englanniksi työskentely voi olla mielekästä vain sellaisilla työpaikoilla, joissa tiettyä erityisosaamista ei ole saatavilla yhdistettynä paikalliskielen osaamiseen, kaikki kollegat pystyvät kommunikoimaan sujuvasti englanniksi ja asiakastyö pystytään järjestämään siten, että suomea tai ruotsia osaamattomilla työntekijöillä ei ole asiakasvastuita.
OECD perustelee ehdotustaan ratkaisuna työvoimapulaan. Ehdotuksessa ei kuitenkaan huomioida sitä, että englannin kielen työkieleksi nostaminen syrjäyttäisi työmarkkinoilta sellaisia suomalaisia, jotka ovat oman alansa osaajia, mutta eivät pysty työskentelemään täysipainoisesti englannin kieltä käyttäen tai halua tehdä töitä yrityksissä, joissa työkieli vaihdettaisiin englantiin.
Englannin kielen aseman vahvistaminen uhka omille kielillemme ja suomalaisuudelle
Lopulta tällainen kehitys johtaisi omien kieltemme syrjäytymiseen suomalaisen yhteiskunnan yhteisinä kielinä. Näin muodostuisi isoja kieliryhmiä, joilla ei olisi enää yhteistä kieltä keskenään. Kyse ei ole pelkästään omien kieltemme asemasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kansalliseen identiteettiin kytkeytyvästä tulevaisuusnäkymästä.
Kyselytutkimus Kansalliskielibarometrissa suomalaisten suuri enemmistö vastustaa englannin kielen aseman vahvistamista työelämässä
Suomalaisten suuri enemmistö asettuu vahvasti suomen ja ruotsin kielten taakse: pysyvästi Suomeen muuttavien on opittava paikallinen kieli. Tätä mieltä oli Oma kieli ry:n toteuttamassa Kansalliskielibarometrissa** peräti 85 % suomalaisista. Enemmistö suomalaisista katsoo, että englannin kielen käyttämisellä työelämän yleiskielenä on monenlaisia haittavaikutuksia:
- 84 % katsoo, että vieraalla kielellä työskentely johtaa virheisiin ja vaaratilanteisiin
- 84 % katsoo, että englannin kielen nostaminen työelämän yleiskieleksi johtaisi siihen, että englantia huonommin osaavat työntekijät eivät saisi tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä
- 76 % uskoo, että työntekijöiden kaikkea osaamista ei pystytä hyödyntämään, jos työkielenä Suomessa käytetään käytetään englantia
- 75 % ajattelee, että luovuus ja ideointi kärsivät, jos työkieli on enemmistölle vieras kieli
- 69 % suomalaisista ei pidä oikeana, että työpaikoilla siirryttäisiin käyttämään englantia siksi, että palkataan vieraskielistä henkilöstöä
Myöskään OECD:n ehdotus julkisten palveluiden yhä kattavammasta tarjoamisesta englanninkielisenä ei saa suomalaisilta tukea: 72 % suomalaisista ajattelee, että maahanmuuttajien kielen oppiminen hidastuu, mikäli julkisia palveluita tarjotaan kattavasti englanninkielisinä
OECD:n ehdotus ei toimi käytännössä
OECD:n ehdotus englannin kielen käytön lisäämisestä on suomalaisen elinkeinoelämän suunnasta raporttiin päätynyt syöte, jota tuskin on esitetty ratkaisuna työvoimapulaan muille eurooppalaisille maille. Ehdotus ei perustu suomalaisen – tai minkään kieli- ja kulttuurialueen – työelämän lainalaisuuksien ymmärtämiselle. Suurimmassa osassa työtehtäviä on esimerkiksi ymmärrettävä suomea (tai ruotsia) puhuvaa asiakasta, suomenkielisiä asiakirjoja ja kollegoiden tekemiä kirjauksia. Mikään ”monikielinen käytänne” ei vedä vertoja tehokkuudessaan sille, että työyhteisön yhteisenä kielenä käytetään enemmistön äidinkielenä osaamaa kieltä ja vieraskieliset tulevat osaksi paikalliskielistä työyhteisöä oppien samalla tehokkaasti kielen.
OECD:n raportissa mainittu, toimialaliiton esittämä ”osaamisvaatimusten lieventäminen” on outo vaatimus, sillä kielitaitoon liittyvät osaamisvaatimukset ratkaistaneen mainitulla kemianteollisuuden alalla yritysten tasolla: jos löytyy tehtäviä, joissa on mielekästä, tehokasta, turvallista ja tarpeellista käyttää yhteisenä kielenä englantia, näinhän voidaan yrityksissä nytkin vapaasti tehdä. Näin ei ole toimittu, koska laajempi siirtyminen englannin kielen käyttöön työkielenä olisi haitallista yrityksille, työntekijöille ja lopulta kaikille suomalaisille.
* Käännös Oma kieli ry:n
**Kansalliskielibarometri toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella, yhteistyössä tutkimustoimisto Verianin kanssa v. 2023. Barometrin tulokset ovat luettavissa osoitteessa https://kansalliskielibarometri.fi.
