Oma kieli ry kysyi presidenttiehdokkaiden näkemyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevasta englanninkielistymiskehityksestä. Kuusi ehdokasta kertoi kyselyssä kantansa. He olivat Mika Aaltola, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo ja Olli Rehn.
Li Andersson, Alexander Stubb ja Jutta Urpilainen eivät vastanneet kyselyyn.
Ehdokkaat vastasivat Oma kieli ry:n kyselyssä viiteen monivalintakysymykseen, joissa he ottivat kantaa koulutuksen sekä julkisten ja yksityisten palveluiden tarjoamiseen englanninkielisinä Suomessa. Lisäksi he arvioivat sitä, tuleeko kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien osata suomea tai ruotsia, ja pitäisikö Suomesta rakentaa maa, jossa voi elää englanniksi. Kysymykset olivat pääosin samoja, joita on kysytty myös kansalaisilta kyselytutkimus Kansalliskielibarometrissa syyskuussa 2023.
Vastanneiden ehdokkaiden linja periaatteellisissa kysymyksissä on kansalliskielimyönteinen. Kaikki vastanneet ehdokkaat pitävät tärkeänä, että jokainen täällä pysyvästi asuva osaa suomea tai ruotsia. Kukaan kyselyyn vastanneista ehdokkaista ei myöskään halua rakentaa Suomea, jossa voi elää englanniksi.
Viisi kuudesta vastanneesta ehdokkaasta arvioi, että koulutuksen taso Suomessa heikkenee, mikäli englannin käyttäminen opetuskielenä yleistyy. Harry Harkimo ei ottanut koulutuskysymykseen kantaa.
Yksityisiä palveluita koskenut kysymys paljastaa kuitenkin linjaeroja ehdokkaiden välillä. Esitetty väite kuului: ”On syrjivää palvella kuluttajia Suomessa vain englanniksi, koska läheskään kaikki eivät osaa englantia tai halua asioida englanniksi.” Vastanneista ehdokkaista vain kolme – Aaltola, Essayah ja Halla-aho – oli väitteestä samaa mieltä. Harkimo oli jokseenkin eri mieltä ja korosti yrittäjien vapautta saada itse päättää palvelun tuottamisen kieli. Rehn ja Haavisto puolestaan valitsivat vaihtoehdon ”en osaa sanoa”. He molemmat perustelivat vastaustaan osaavan, ulkomaisen työvoiman saamisella nopeasti töihin.
Kansalliskielibarometrissa 82 % suomalaisista piti pelkästään englanninkielisenä tarjottavia yksityisiä palveluita syrjivinä.
Myös julkisten palveluiden yhä kattavampi tarjoaminen englanninkielisinä jakoi ehdokkaiden mielipiteitä. Esitetty väite kuului: ”Viranomaispalveluiden tarjoaminen kattavasti englanninkielisinä haittaa kotoutumista ja on kallista.” Vastanneista ehdokkaista jokseenkin samaa mieltä olivat Essayah ja Halla-aho, ja jokseenkin eri mieltä Aaltola, Harkimo ja Rehn. Haavisto valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”, ja esitti perusteluissaan ehdotuksen siitä, että esimerkiksi yritys tulisi voida perustaa englannin kielellä.
Kansalliskielibarometrissa 56 % suomalaisista piti kattavien englanninkielisten julkisten palveluiden järjestämistä kotoutumista hidastavana ja kalliina.
Ehdokkaat ilmaisevat vastauksissaan selkeän, periaatteellisen tukensa kansalliskielten asemalle. Aihealuekohtaiset kysymykset ja vapaat vastaukset tuovat esille kuitenkin myös linjaeroja. Osa ehdokkaista näkee koulutuksen, julkisten palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjoamisen yhä laajamittaisemmin englanninkielisinä haitallisena. Mitä kattavammin elämä sujuu englanniksi, sitä hitaammin käy kotoutuminen ja kielen oppiminen. Osa ehdokkaista taas päinvastoin arvioi, että työvoimatarve on niin polttava, että työelämä ja palvelut on järjestettävä riittävässä määrin englanniksi toimivina.
Oma kieli ry:n kanta on, että suomen ja ruotsin kielen asema ja tulevaisuus kaikkien suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien yhteisinä kielinä ratkeaa eri yhteiskunnan aloilla tehtävien valintojen summana. Lisääntyvä englannin kielen käyttö opetuskielenä, suomalaisen työelämän yleisenä käyttökielenä, julkisten palveluiden automaattisesti kaikkialla mukana roikotettavana kolmantena kielenä sekä monien yksityisten palveluiden ainoana kielenä johtaa juuri siihen, mitä kyselyyn vastanneet presidenttiehdokkaat ja suomalaiset selkeästi vastustavat: englanninkieliseen Suomeen.
Kyselyn tulokset avoimine vastauksineen ovat luettavissa pdf-muodossa tästä linkistä.
