Oma kieli ry:n toteuttaman Kansalliskielibarometrin toinen osa on julkaistu. Kyselytutkimuksessa on selvitetty suomalaisten asenteita englannin kielen käyttöön koulutuksen, julkisten ja yksityisten palveluiden sekä työelämän kielenä. Suomalaiset näkevät englannin kielen noston yleiseksi käyttökieleksi suomen ja ruotsin rinnalle haitallisena ja epätoivottavana. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisenä tarjottava asiakaspalvelu yksityisissä yrityksissä saa täystyrmäyksen: 86 % vastaajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että Suomessa palvelua saa aina suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen.
Kansalliskielinen koulutus päihittää monin tavoin englanninkielisen koulutuksen
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa järjestettävä englanninkielinen opetus ei saa suurta kannatusta:
76 % vastaajista uskoo, että äidinkielisessä opetuksessa saavutetaan paremmat oppimistulokset ja 69 % ajattelee, että vieraskielinen opetus vaarantaa äidinkielen oppimisen. 62 % vastaajista uskoo, että yksi englanninkielisen painotusopetuksen suosion syistä on halu saada lapsi hyvälle luokalle tai hyvään kouluun.
Englanninkielisenä järjestettävä koulutus nähdään laajasti turhana, koulutuksen laatua ja äidinkielen osaamista heikentävänä sekä syrjivänä. 72 % vastaajista uskoo, että englanninkielisenä järjestettävä ammatillinen koulutus ei edistä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja 69 % ajattelee, että englanninkielisenä järjestettävät koulutusohjelmat ja opinnot voivat syrjiä suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita.
Enemmistö suomalaisista katsoo, että yliopistojen ja korkeakoulujen ei pitäisi saada itsenäisesti päättää opetuskielestään, mikäli se johtaa kansalliskielisen koulutuksen vaarantumiseen. Tieteellisiä julkaisuja pitää tuottaa korkeakouluissa suomeksi ja ruotsiksi 78 %:n mielestä.
Laajat englanninkieliset julkiset palvelut haittaavat maahanmuuttajien kielenoppimista ja kotoutumista
Myös kattavat, englanninkieliset julkiset palvelut nähdään turhana ja haitallisena: 72 % uskoo, että kotimaisen kielen oppiminen viivästyy, mikäli julkiset palvelut pyritään järjestämään yhä kattavammin myös englanniksi. Kaksi kolmasosaa suomalaisista (66 %) uskoo, että olisi järkevämpää panostaa maahanmuuttajien kielen opiskeluun kuin englanninkielisten palveluiden tarjoamiseen. Peräti 88 % suomalaisista ajattelee, että on asianmukaista, että yritysten tulee toimittaa asiakirjansa viranomaisille suomeksi tai ruotsiksi.
Oikeus elää suomeksi tai ruotsiksi koetaan tärkeänä myös yksityisissä palveluissa
Yksityisten palveluiden kielen osalta suomalaisten kanta on myös yllättävän selvä: peräti 86 % suomalaisista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että yksityisiä palveluita tarjotaan paikkakunnasta riippuen joko suomeksi tai ruotsiksi. Mukavana englannin kielen puhumisen asiakaspalvelutilanteessa kokee vain 28 % vastaajista. Viesti yksityisille palveluntarjoajille onkin selvä: kielitaidosta, koulutuksesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta pelkästään englanninkielisenä tarjottava palvelu ei suomalaisia miellytä ja sitä pidetään laajasti syrjivänä käytäntönä. Näin ajattelee peräti 82 % suomalaisista.
Englannin nostaminen työpaikkojen yleiskieleksi epäilyttää suomalaisia
Myös näkemykset työelämän englanninkielistämisestä ovat torjuvia. Englannin kielen käytön työkielenä nähdään tuovan lyhyellä tähtäimellä sen hyödyn, että englantia osaavan maahanmuuttajan on helpompi aloittaa töissä. Haittapuolet työkielen vaihdosta englantiin nähdään kuitenkin moninaisina ja laajoina: 84 % uskoo, että englanti työkielenä syrjii niitä, jotka osaavat englantia muita huonommin. 84 % uskoo, että vieraalla kielellä työskentely johtaa useammin virheisiin, vaaratilanteisiin ja väärinymmärryksiin. 76 % uskoo, että työntekijöiden kaikkea osaamista ei voida hyödyntää, jos työkieleksi vaihdetaan englanti.
Englannin kielen käyttöön siirtyminen työpaikan yleiskielenä nähdäänkin olevan lyhytnäköinen ratkaisu, johon ei pitäisi turvautua: 69 % kaikista vastaajista ajattelee, että työpaikan käyttökieltä ei pidä vaihtaa englantiin sen vuoksi, että työpaikalle palkataan vieraskielisiä työntekijöitä.
Yhteenveto Kansalliskielibarometrin toisesta osasta
Kansalliskielibarometrin toiseen osaan sisältyy yhteensä 21 kysymystä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten suuri enemmistö haluaa, että Suomessa äidinkielestä riippumatta kaikki osaavat suomea tai ruotsia ja siten kansalliskielet voivat pysyä kaikkien osaamina ja tasaarvoa rakentavina yleiskielinä. Englannin kielen nosto kansalliskielten rinnalle ei saa kannatusta millään yhteiskunnan osa-alueella. Englannin kielen käytön yleiskielenä nähdään olevan haitallista sekä maahanmuuttaneille itselleen että suomalaiselle kantaväestölle työteon tehokkuuden, koulutuksen laadun ja kustannusten näkökulmasta.
Huomionarvoista kyselytutkimuksen tuloksissa on se, että iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutustasosta tai taloudellisesta asemasta riippumatta kaikissa ryhmissä tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi kaikkien nuorimmassakin vastaajaryhmässä (18–25-vuotiaat) 77 % vastaajista katsoi, että yksityisiä palveluita tulee tarjota Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen.
Kansalliskielibarometri toteutetaan Suomen Kultturirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella.
Tutkimustulokset löytyvät osoitteesta https://kansalliskielibarometri.fi.
